Yhteenkuulumisen tunne ja osallisuus on koko yhteiskunnan läpileikkaava, inhimillisen kestävyyden edellytys. Se on ihmisen voimakkain peruspsykologinen tarve. Sen merkitys terveydelle on suora ja moninainen.
Vahvat sosiaaliset suhteet tukevat terveyttä ja vähentävät kuolleisuutta. Ulkopuolisuuden kokemus aiheuttaa lisääntyvää kuormittumista ja heikentää palautumista. Se laskee merkittävästi yksilön hyvinvointia sekä altistaa monille sairauksille. Ulkopuolisuuden kokemus heikentää yksilön käsitystä itsestään. Kohonneen turvattomuuden ja uhan kokemuksen sekä stressin aiheuttamien negatiivisten elämäntapamuutosten (esim. päihteidenkäyttö ja unihäiriöt) seurauksena toimijuus yhteiskunnassa heikentyy ja alttius syrjäytymiseen kasvaa.
On inhimillisesti ensisijaista taata kaikille psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa ihminen kokee olevansa arvostettu ja tärkeä yhteisön jäsen. Tämä vähentää koettua uhkaa ja stressiä, tukee mielenterveyttä, hyvinvointia edistäviä elämäntapoja, tavoitteellista toimintaa, luovuutta ja yksilön elinvoimaista toimijuutta.
Suomessa terveyden puutteen – erityisesti sosiaalisten ongelmien ja mielenterveyden häiriöiden – suorat ja välilliset kustannukset ovat jopa puolet koko valtion menoista. Pelkästään mielenterveyden häiriöiden vuosikustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat noin 11 miljardia euroa.
Mielenterveyden ongelmat ovat suurin sairauspäivärahan ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttaja. Mikäli mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyisi 10–15 prosenttia, BKT vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla.
Nykyinen tapa tarjota pitkäaikaista psykoterapiaa ei toimi ja on ruuhkauttanut palvelut. Tarvitaan kokonaisvaltaista terveyden edistämisen strategiaa, monipuolisempia ja joustavampia keinoja.
Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä. Joka neljäs lapsi kasvaa perheessä, jossa vanhemmilla on tai on ollut mielenterveyden häiriö, ja kantaa suurentunutta riskiä itse sairastua aikuisiällä. Tätä riskiä voidaan vähentää 40 prosentilla tukemalla positiivista vanhemmuutta.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat voimakkaassa kasvussa. Yhdenkin syrjäytyneen nuoren saaminen työelämään tuo noin kahden miljoonan euron säästöt. On osoitettu, että kustannusten kattamiseen riittää, jos etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan keinoin onnistutaan kouluttamaan ja saattamaan työelämään noin sata nuorta lähes 15 000 valmennettavasta nuoresta. Yhteiskunnalliset panokset nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ovat vain murto-osa niillä saatavista hyödyistä, jotka muodostuvat ansiotuloista, niistä maksetuista veroista ja eläkemaksuista sekä vältetyistä sosiaalisista tulonsiirroista. Sijoitus mielenterveyden edistämiseen kouluissa palautuu viisinkertaisena.
Ehkäisevän mielenterveystyön laiminlyönti aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö on erittäin kustannusvaikuttavaa pidemmällä tähtäimellä. Julkisen sektorin siiloutunut, tilivuosiin ja vaalikausiin rajoittuva kirjanpito kätkee mielenterveystyön kansantaloudellisen hyödyn. Investoitu pääoma maksaa itsensä takaisin moninkertaisena 5–10 vuoden sisällä.
Terveydenhuollon rahat on pistettävä hoitoon, ei hallintoon. Nykyinen ratkaisu on resursseja imevä hallintohimmeli. Perusterveydenhuollon ongelmien ratkaisu vaatii myös uusia toimintatapoja, esim. perhelääkärimallin kokeilua. Perhelääkäri pystyy toimimaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Positiivisia tuloksia löytyy useasta Euroopan maasta.
Hoitajapula on akuutti asia ja tulee pahenemaan. Vanhustenhuoltoon on saatava lisää resursseja. Hoitajapula on ratkaistava parantamalla johtamista ja palkkausta. Tarvitsemme myös erilaisia hoiva-alan työntekijöitä, jotka voivat suorittaa tehtäviä, joiden tekemiseen ei tarvita laajaa terveydenhuollon koulutusta. Omaishoitajat ovat tässä keskeisen tärkeitä ja heidän roolinsa kasvaa. Heidän jaksamistaan ja hyvinvointia tulee tukea. Myös taloudellisen tuen lisääminen omaishoitajille on koko yhteiskunnan sekä yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta perusteltua.
Liikunnan terveysvaikutuksiin erikoistuneen UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on perinteisesti rahoittanut liikuntaa ja huippu-urheilua lähes kokonaan veikkausvoittovaroin. Kytkös Veikkauksen rahapelituottoihin puretaan vuodesta 2024 alkaen, ja rahoituksesta päätetään osana valtion budjettivalmistelua. Liikunnan terveysvaikutusten edistämisen rahoitus on varmistettava.
Työpaikat ja työyhteisöt ovat työikäisten terveyteen merkittävästi vaikuttavia yhteisöjä. Mielen ja yhteisön hyvinvoinnin edistämisen pitää olla luonnollinen osa kaikkien työpaikkojen henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Mielenterveysongelmien vuoksi menetetään työpäiviä, työurat katkeavat ennenaikaisesti ja syntyy merkittäviä kustannuksia. Sairauspoissaolojen aiheuttaman menetetyn työpanoksen vuosikustannukset ovat 6 mrd € ja työkykyvyttömyyseläkkeellä olevien menetetty työpanos 8 mrd €, yhteensä siis 14 mrd euroa vuodessa. Mielenterveyden häiriöt ovat tuki- ja liikuntaelinongelmien ohella eniten pitkittyviä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Niiden perusteella myönnetyt työkyvyttömyysjaksot ovat yleistyneet ja ne ovat ylivoimaisesti suurin tilastoitu syy nuorten aikuisten pitkille sairauspoissaoloille. Mielenterveys on usein myös fyysisten oireiden taustalla.
Joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä ja joka kuudes sosiaalista ulossulkemista työyhteisössään. Työpaikat, jotka kykenevät pitämään huolta ihmisen kokemuksesta kuulua yhteisöön, lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja työn mielekkyyttä. Työntekijät sitoutuvat tällaiseen työpaikkaan, mikä näkyy vähäisempinä eroaikeina. Lisäksi se lisää yleistä tyytyväisyyttä elämään ja onnellisuutta. Psykologisesti turvalliset yhteisöt ovat aikaansaavempia, tehokkaampia, tuloksellisempia, tekevät vähemmän virheitä ja ovat luovempia. Lisäksi työhyvinvointi on korkeampaa, mikä näkyy vähentyneinä sairauspoissaoloina.
Työ on inhimillisesti kestävän elämän kivijalka ja talouden perusta. Terveen ja työkykyisen työikäisen luonnollinen tarve on osallistua yhteiskuntaan, talouden näkökulmasta tehdä työtä ja opiskella. Meidän pitää saada eloa, imua ja energiaa Suomalaiseen työelämään, jonka rakenteet ja asenteet ovat jämähtäneet menneisyyteen.
Ilman korkeaa työllisyysastetta meillä ei ole varaa ylläpitää nykyisiä hyvinvointivaltion palveluita. Kannustinloukkuja pitää aktiivisesti purkaa. Sosiaaliturvasta tulee tehdä työntekoon kannustava mm. porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva. Sosiaaliturvan pitää olla joustavampi jotta töitä kannattaa aina ottaa vastaan.
Yritykset ovat yhteiskunnan kehityksen ja talouden kasvun moottoreita. Niissä syntyvät innovaatiot ja työpaikat tuovat lisäarvoa yhteiskuntaan. Yrittäjyyden kannattavuuden ja investointien edistäminen luovat kasvua, työtä ja hyvinvointia.
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on jäänyt kilpailijamaista jälkeen. Jotta vientiyritykset pystyvät jatkossakin työllistämään ja tuomaan hyvinvointiyhteiskunnalle välttämättömiä vientituloja, täytyy myös työmarkkinajärjestelmän uudistua vastaamaan globaalin kilpailun vaatimuksia.
Työmarkkinoiden tulee olla joustavammat ja toimia paremmin. Työntekijän palkkaamisen riskiä on madallettava pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla irtisanomista. Maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille työntekijöille pitää löytyä työllistymismahdollisuuksia ilman suomenkielen täydellistä osaamista.
Työstä saatavalla palkalla pitää pystyä tulemaan toimeen. Hyvinvointivaltion tehtävä ei ole kompensoida yritysten palkkakustannuksia tulonsiirroilla.
Yritysten voitot tulisi voida investoida ennen verojen maksua. Koko yhteiskunnan etu on, että yritykset investoivat. Tarvitsemme radikaaleja toimia kilpailukyvyn ja yritystoiminnan edistämiseksi. Suomesta tulee tehdä mahdollisimman vetovoimainen kohde kansainvälisille yrityksille ja investoinneille.
Pk-yritykset ovat Suomen talouden vetureita. Yritystuet tulee ensisijaisesti suunnata pk-yrityksille. Byrokratiaa pitää purkaa isolla kädellä. Yrittäjyydelle pitää olla vapautta ja tilaa.
Suomi ei menesty ilman laajapohjaista, inhimillistä kasvua ja kehitystä tukevaa, korkealaatuista elinikäisen oppimisen koulutusmallia. Se on ollut meidän menestyksemme avain ja on meidän tulevaisuutemme elämänlanka. Valitettavasti Suomen koulutusmenestys on enää myytti. Pisa-tulokset ja korkeakoulutettujen määrä on sukeltanut ja olemme tippuneet kehittyneiden maiden kärjestä keskikastiin. Tämän vaikutukset työn tuottavuuteen, hyvinvointiin ja koko yhteiskunnan potentiaaliin ovat merkittävät.
Suomalaiset koulutuksen ammattilaiset; opettajat, lehtorit, tutkijat ja professorit ovat oman alansa parhaat asiantuntijat. Valitettavasti heidät on syrjäytetty ja heiltä on viety mahdollisuus määrittää mitä on hyvä opetus ja miten se tulisi järjestää. Annetaan Suomalaisten koulutusalan huippuosaajien tehdä taas oma työnsä.
Eduskuntavaalit 2023
Olen ehdolla eduskuntavaaleissa Liike NYT:n listoilla Uudellamaalla.
Lista käytännön toimenpiteistä
- Vahvistetaan ihmis- ja mielenterveysosaamista läpi yhteiskunnan
- Tuotetaan lyhytkestoisia psykoterapiapalveluita tuotettuna myös digitaalisin palveluin
- Ehkäistään sosiaalisten ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus vanhemmuutta tukemalla
- Mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen osaksi lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyötä, työsuojelu- ja luottamusmieskoulutusta sekä kotouttamiskoulusta
- Porrastettu mielenterveyspalvelujärjestelmä, joka perustuu perustasolla oleviin integroituihin matalan kynnyksen palveluihin, on kustannusvaikuttavampi kuin erikoissairaanhoitolähtöinen järjestelmä
- Tuodaan mielen hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittaaminen osaksi väestön terveyden seurantaa. THL:n väestötutkimuksiin lisätään psyykkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittaaminen
- Perusterveydenhuollon ongelmien ratkaisu vaatii uusia toimintatapoja, esim. perhelääkärimallin kokeilua
- Hoitajapula on ratkaistava parantamalla johtamista ja palkkausta
- Neuvolajärjestelmän kehittäminen vanhemmuuden tukemisessa
- Lasten joukkoon kuulumisen ja turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen kouluissa ja oppilaitoksissa
- Hyvinvointialueita tulisi olla 21 sijaan 5
- Hoitajien työolot ja arvostus kuntoon
- Taloudellisen tuen lisääminen omaishoitajille
- Liikunnan terveysvaikutusten edistämisen rahoitus on varmistettava
- Mielen ja yhteisön hyvinvoinnin edistäminen osaksi kaikkien työpaikkojen henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista
- Mahdollisuudet ja kannustimet kokonaisvaltaista terveyttä edistäville valinnoille
- Vahvistetaan yhteenkuuluvuutta elämän eri alueilla ja ruohonjuuritason yhteisöllisyyttä
- Koulut taas kouluiksi, ryhmät takaisin lasten ikätason vaatimusten mukaisesti, opettajat opettajiksi (ei itseohjautuvuuden tukijoiksi ja hankepäälliköiksi)
- Lasten (alle 18 v) kasvuympäristöt ovat ensisijaisesti ja ikätasoisesti stressinsäätelyä vahvistavia
- Lasten ja nuorten ympäristöt huomioivat iän mukaisen kehityksen
- Oppivelvollisuuden aikaistaminen koskemaan kahden vuoden esiopetusta
- Peruskouluihin tarvitaan lisää tukihenkilöstöä, jotta lasten kohtaamiin haasteisiin voidaan puuttua
- Korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja ja opintoihin pääsystä helpompaa
- Kanditutkinnosta opintojen päätavoite maisteritutkinnon sijaan
- Työehdoista on yhä enemmän voitava sopia työpaikoilla eli siellä, missä työ parhaiten tunnetaan
- Palkkaus on kannustava eli yleiskorotusten sijaan palkan perusteina ovat työn vaativuus, työntekijän pätevyys ja tuloksellisuus
- Työaikajärjestelyjen lähtökohtana ovat kysyntä ja asiakkaiden tarpeet: työtä tehdään enemmän silloin, kun on kiire ja vapaat ajoitetaan hiljaisempaa kauteen
- Suomen tavoitteena pitää olla 85% työllisyysaste
- Työmarkkinajärjestelmän uudistaminen vastaamaan globaalin kilpailun vaatimuksia
- Työntekijän palkkaamisen riskiä on madallettava pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla irtisanomista
- Maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille työntekijöille työllistymismahdollisuuksia ilman suomen kielen täydellistä osaamista
- Yritysten voitot tulisi voida investoida ennen verojen maksua
- Yritystuet tulee ensisijaisesti suunnata pk-yrityksille
- Yrittämisen byrokratiaa pitää purkaa
- Annetaan Suomalaisten koulutusalan huippuosaajien tehdä taas oma työnsä