Inhimillisesti kestävä yhteiskunta

Inhimillisesti kestävää on se, mitä me ihmiset ensisijaisesti tarvitsemme elämässä – työssä, ihmissuhteissa ja yhteisöissä. Me tarvitsemme arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta. Tarvitsemme hoivaa ja rakkautta. Inhimillisyys syntyy yksilön kehon ja mielen sekä ihmissuhteiden, yhteisön ja sen rakenteiden keskinäisriippuvaisessa, hyvää kohti kasvavassa vuorovaikutuksessa.

Inhimillinen kestävyys on sitä, minkä puuttuessa ihminen ja yhteisöt sairastuvat. Toisaalta se on sitä, mikä tuo tullessaan kokonaisvaltaista terveyttä.

Suomessa terveyden puutteen – erityisesti sosiaalisten ongelmien ja mielenterveyden häiriöiden – suorat ja välilliset kustannukset ovat jopa puolet koko valtion menoista. Puhutaan kymmenistä miljardeista euroista. Tämän lisäksi pahoinvointi lisää yhteiskunnallista epävakautta, luo tilaa polarisaatiolle ja ääri-ilmiöille sekä heikentää kriisinkestävyyttä.

Terve yhteisö, talous ja työ muodostavat kokonaisuuden. Valtion taloutta ei voi tasapainottaa ja yhteiskunnan ongelmia ratkoa, jos työn ja yrittäjyyden pullonkaulojen, sosiaalisten ongelmien ja mielenterveyden häiriöiden moniulotteisiin taustatekijöihin ei osata vaikuttaa.

Juuri nyt, vaikeassa suhdanteessa, haastavassa valtiontalouden tilanteessa ja heikkenevän huoltosuhteen vuoksi vääjäämättä edelleen kiihtyvissä taloushaasteissa meidän on uskallettava toimia ennakkoluulottomasti ja osattava kääntää kaikki kivet. Näiden ongelmien kanssa vanhoihin poteroihin jäävät yhteiskunnat eivät voi hyvin. Ne eivät kykene ylläpitämään hyvinvointia, saati suojelemaan luontoa.

On inhimillisesti kestävää kehittää yhteiskuntaa sellaiseen suuntaan, joka lisää kaikkien mahdollisuuksia kokea rakkautta ja huolenpitoa. Inhimillisesti kestävä yhteiskunta huomioi, tukee ja suojaa ihmisyyttä, jotta mahdollisimman moni voisi kokea merkityksellisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, olla osallinen ja aktiivinen toimija.

On inhimillisesti kestävää edistää työtä ja osallistumista. Inhimillinen työelämä, kokonaisvaltainen terveys ja kannustava talous luovat hyvän kierteen. Taloutta ei ole ilman työtä, eikä hyvää työtä synny ilman tervettä työelämää. Kun työn tuottavuutta osataan vahvistaa myös inhimillisyyden kautta, ei meidän tarvitse jatkuvasti puskea yksin jaksamisen äärirajoilla, vaan hyvinvoivina, yhdessä.

Työpsykologina ja Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisenä asiantuntijana näen organisaatioiden ja yhteiskunnan inhimillisen kestävyyden ja yhteisöllisen kriisinkestävyyden liittyvän vahvasti niissä muodostuviin tapoihin olla tekemisissä ja vuorovaikuttaa toistemme kanssa. Millä tavoin toimimme suhteessa itseemme ja toisiimme? Luommeko arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta?

Suomi on jo luottamusyhteiskunta. Se on meidän vahvuutemme. Olemme viidettä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa, ja entistä selvemmällä erolla perässä tuleviin. Meillä on erittäin hyvät lähtökohdat näyttää itsellemme ja maailmalle mitä on inhimillinen kestävyys. Jos ei me, niin kuka muu muka?

On helppoa nähdä, että inhimillinen kestävyys on yksilöiden ja yhteisöjen kipeästi kaivattua kykyä ja osaamista toimia suhteessa itseensä, toisiinsa ja luontoon niin, että hyviä asioita tapahtuu. Se on usein erittäin haastavaa, mutta sen voi tehdä. Ja onko meillä edes muuta mahdollisuutta?

Haluan olla päivittämässä hyvinvointiyhteiskunnan inhimillisesti kestäväksi yhteiskunnaksi. Se ei tapahdu aivan heti, mutta siihen suuntaan meidän on mentävä.

Inhimillisesti kestävä politiikka lisää inhimillistä kasvua taloudellisen kasvun rinnalla, kasvattaa inhimillistä arvoa taloudellisen arvon rinnalla. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa jokainen voi osallistua ja rakastaa.

Inhimillisyys on arvokkainta mitä meissä on. Konkreettisia toimenpiteitä sen edistämiseen tarvitaan kipeästi juuri nyt, koska meillä on yhteinen tulevaisuus ja yksi planeetta.